Ovatko sähkön hinnat korkeammat talvella Pohjois-Suomessa?

Sähkön hinta itsessään ei ole korkeampi Pohjois-Suomessa – mutta talvilaskut usein ovat. Nord Poolin tukkumarkkinahinta on sama koko maassa, mutta kylmempi ilmasto, pidempi lämmityskausi ja kalliimmat siirtomaksut tekevät pohjoisessa asumisesta kalliimpaa, kun lämpötila laskee.

Yksi markkina, monia laskuja

Suomi toimii yhtenäisenä sähkönhinta-alueena Nord Poolin pörssissä. Tämä tarkoittaa, että tukkusähkön spot-hinta – joka muuttuu 15 minuutin välein lokakuusta 2025 alkaen – on sama Lapissa, Helsingissä ja Turussa. Kun mukaan lasketaan siirto, verot ja muut maksut, erot kuitenkin syntyvät.

Paikalliset jakeluyhtiöt eli verkkoyhtiöt määrittelevät omat siirtohintansa alueen maantieteen ja verkon ylläpitokustannusten perusteella. Lapissa pitkät sähkölinjat ja harva asutus nostavat kustannuksia. Rovakairan kausihinnoittelu esimerkiksi veloittaa 6,45 snt/kWh talven arkipäivisin mutta vain 3,57 snt/kWh muina aikoina.

Markkinahinta ei muutu alueittain, mutta pohjoisessa kotitaloudet kuluttavat paljon enemmän sähköä lämmitykseen ja maksavat korkeampia siirtokustannuksia

sanoi Jari Rantala, Energiaviraston analyytikko, Ylen Energiauutiset-podcastin haastattelussa.

Talvinen kysyntä nostaa kulutushuippuja

Kylmät jaksot koettelevat koko maata. Fingrid arvioi, että jokainen asteen lasku lämpötilassa lisää Suomen sähkönkulutusta noin 150 megawattia. Kovilla pakkasilla kokonaiskulutus voi nousta 15 000 megawattiin, jolloin sähköä tuodaan Ruotsista ja Virosta, jos tuulivoiman tuotanto on vähäistä.

“Verkkomme pystyy tuottamaan noin 12 gigawattia kotimaassa; loput riippuvat säästä ja rajasiirroista,”
selitti Kari Suomalainen, Fingridin käyttöpäällikkö, tammikuun 2025 järjestelmäraportissa.

Tuloksena on, että vaikka pohjoisessa maksetaan sama spot-hinta, kulutus kasvaa pimeinä kuukausina voimakkaasti ja nostaa kokonaislaskuja.

Päivittäisiä hintatietoja varten kuluttajat seuraavat usein sähkön pörssihinta tänään -palvelua nähdäkseen, miten ennusteet vastaavat reaaliaikaista markkinadataa.

Vaihtelevat talvet, muuttuvat markkinat

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan käyttöönotto ja tuulivoiman nopea kasvu ovat rauhoittaneet hintoja vuoden 2022 energiakriisin jälkeen. Silti vaihtelu on kasvanut – negatiivisia hintoja esiintyy tuulisina öinä, kun taas tyynet pakkaspäivät nostavat hinnat jyrkästi.

Vaasan Sähkön elokuussa 2025 tekemät johdannaissopimukset ennustivat keskimäärin 53 €/MWh vuoden 2025 viimeiselle neljännekselle ja 69 €/MWh vuoden 2026 ensimmäiselle neljännekselle, mikä kertoo, että markkina odottaa edelleen talviajan kiristymistä.

Helenin spot-tuote oli keskimäärin 5,68 snt/kWh (sis. alv) vuonna 2024, mutta tammikuun tuntihinnat nousivat huomattavasti korkeammiksi kulutushuippujen aikana.

Pohjoisen ja etelän ero käytännössä

Lapin asukkaat kuluttavat tyypillisesti lähes kaksinkertaisen määrän sähköä vuodessa verrattuna etelärannikon kaupunkeihin, pääasiassa sähkölämmityksen vuoksi. Verkkoyhtiöt kuten Koillis-Lapin Sähkö, Tornionlaakson Sähköverkko ja Tunturiverkko soveltavat aikaperusteisia tai kausihinnoiteltuja siirtomalleja, joissa talven päiväsaikaan hinnat ovat korkeampia.

Etelän asiakkaat – usein kaukolämpö- tai kerrostalojärjestelmissä – kokevat pienempiä kausivaihteluita. Vuoden 2025 alkupuoliskolla keskimääräinen loppukäyttäjän sähkönhinta oli noin 8 snt/kWh, yksi Euroopan alhaisimmista, Eurostatin mukaan. Kuitenkin alueelliset kulutuserot määrittävät vuosisumman.

Monilla lapin perheillä tammikuu voi kolminkertaistaa sähkölaskun verrattuna heinäkuuhun – ei siksi, että kilowattitunnin hinta nousisi, vaan koska lämmitys ei koskaan pysähdy

kertoi Anni Korhonen, oululainen, Ylen Aamuhinta-energiasegmentin haastattelussa.

Uudistuksia ja politiikan muutoksia edessä

1. lokakuuta 2025 alkaen Nord Poolin 15 minuutin aikajaksoihin perustuva day-ahead-hinnoittelu tulee käyttöön, mikä mahdollistaa tarkemman laskutuksen ja heijastaa lyhyitä talvihuippuja entistä selkeämmin. Fingrid otti 15 minuutin tasejaksoihin perustuvan mallin käyttöön jo vuonna 2023.

Samaan aikaan Suomen kivihiilikielto ja kaukolämmön murros muuttavat energiantuotantoa. Helenin viimeisen hiilivoimalan sulkeminen huhtikuussa 2025 vähensi päästöjä, mutta teki järjestelmästä riippuvaisemman sääriippuvaisista uusiutuvista lähteistä, mikä lisää talviajan vaihtelua.

Pohjoista sähköä jakavat yritykset

Pohjois-Suomen keskeiset jakelu- ja vähittäissähköyhtiöt ovat Rovakaira Oy, Oulun Energia Sähköverkko Oy, Koillis-Lapin Sähkö Oy, Tunturiverkko Oy ja Tornionlaakson Sähköverkko Oy. Valtakunnallisesti toimivat myyjät kuten Energiapolar, Fortum, Oomi ja Vaasan Sähkö kilpailevat asiakkaista, ja kuluttajat vertailevat hintoja virallisella sahkonhinta.fi-sivustolla.

Energiavirasto seuraa alueellisten siirtohintojen oikeudenmukaisuutta ja painottaa, että rakenteelliset kustannuserot – etenkin Lapin pitkissä ja jäisissä verkko-osuuksissa – jatkuvat.

Siirtokustannukset heijastavat maantiedettä, eivät syrjintää

korosti Minna Hakala, Energiaviraston sääntelyosaston johtaja. “Mitä kylmempi ja harvemmin asuttu alue, sitä kalliimpi infrastruktuuri on asiakasta kohden.”

Sama hinta, eri todellisuus talvella

Numeroiden valossa sähkön hinta on sama Utsjoelta Helsinkiin. Käytännössä kuitenkin pohjoisen kotitaloudet kantavat suurimman talvikuorman – suurempi kulutus, korkeammat siirtomaksut ja pidempi kylmä kausi paisuttavat laskuja, vaikka markkinahinta pysyy paikallaan.