✅ Topi Borg on yksi Suomen tunnetuimmista autismista puhuvista julkisuuden henkilöistä. Syntynyt 9. huhtikuuta 1994, hän nousi kansan tietoisuuteen Ylen palkitun Kirjolla-dokumenttisarjan kautta, joka avasi katsojille oven neurokirjon nuorten aikuisten elämään.
Mutta Topi on paljon muutakin kuin tv-kasvo. Hän on kirjailija, kaupan työntekijä, elokuvaharrastaja, filosofi sydämessään ja ennen kaikkea aito elämän havainnoija, joka on noussut neurodiversiteetin puolestapuhujaksi.
Suomalaiset tutustuivat Topi Borgiin ensimmäistä kertaa Ylen Kirjolla-sarjassa, joka kuvasi autismikirjon nuorten aikuisten elämää.
Topin läsnäolo ruudussa oli aito, omintakeinen ja syvästi inhimillinen, ja hän hurmasi yleisön omalla persoonallaan. Sarjasta tuli valtava menestys — se voitti Vuoden paras reality-sarja ja paras tv-ohjelma -palkinnot vuonna 2023, ja Topi nousi sen myötä rakastetuksi julkisuuden henkilöksi.
Huhtikuussa 2025 Topi julkaisi esikoiskirjansa Normaalisuusrodeo, jota on kuvailtu epälineaariseksi omaelämäkerraksi ja filosofiseksi tutkielmaksi neuroepätyypillisestä elämästä.
Kirja on yhdistelmä muistoja, havaintoja ja syvällistä pohdintaa — juuri niin kuin Topi itsekin. Hän haastaa lukijaa miettimään uudelleen, mitä “normaali” oikeastaan tarkoittaa.
Kustantaja Tammi kutsuu teosta “ajattelevan lukijan portiksi toisenlaiseen maailmankuvaan”.
Topi sai autismidiagnoosin kuusivuotiaana, mikä oli koko perheelle iso muutos. Hänen äitinsä, Anne-Mari Borg, on lastenpsykiatri, joka on puhunut avoimesti matkastaan äitinä neurokirjon lapsen rinnalla.
Topilla on neljä sisarusta, joista tunnetuin on Sointu Borg — myös julkisuudesta tuttu. Sointu on ollut aktiivisesti tukemassa Topin mediauraa, esiintynyt hänen kanssaan haastatteluissa ja hoitanut taustalla yhteydenpitoa medioihin.
Heidän sisarussuhteensa on syvä — Sointu kuvailee Topia “ihmisten havainnoinnin neroksi”.
Vaikka Topi on noussut koko kansan tietoisuuteen, hän jatkaa edelleen osa-aikatöissä Tampereen Salessa. Hän hoitaa muun muassa hyllytystä, kierrätystä ja varaston järjestelyjä.
Topin suuri haave on päästä kassalle, jota hän pitää “kaupan jaloimpana tehtävänä”. Hän sanoo, että rutiinit ja konkreettiset työt pitävät hänet tasapainossa.
Julkkis, joka edelleen työskentelee tavallisessa työssä? Siinä on yksi syy lisää, miksi Topi on niin pidetty.
Topin työ ei ole jäänyt huomaamatta. Vuonna 2025 hänet valittiin Tampereen Vuoden kansalaiseksi, tunnustuksena hänen työstään neurokirjon näkyvyyden eteen.
Hän on myös kysytty puhuja erilaisissa tilaisuuksissa, joissa käsitellään autismia, osallisuutta ja monimuotoisuuden kunnioittamista.
Topi on elokuvahullu, joka on katsonut yli 9 000 elokuvaa. Hän tuntee elokuvamaailman kuin omat taskunsa – niin taide-elokuvat kuin Hollywoodin hittituotoksetkin.
Hän osaa useita kieliä, mukaan lukien japania, ja harrastaa päiväkirjan kirjoittamista, kehonrakennusta ja ulkoilua.
Topi on myös opiskellut puutarhataloutta Lepaalla, mikä kertoo hänen kiinnostuksestaan luontoon ja kasvuun – niin konkreettisesti kuin henkisestikin.
Kirjolla-sarjassa Topi puhui avoimesti halustaan löytää rakkaus ja kokea parisuhde. Hän ei itse käytä sosiaalista mediaa, mutta on saanut treffipyyntöjä sisarensa kautta.
Hän painottaa, että tärkeintä parisuhteessa on rehellisyys, aitous ja molemminpuolinen kunnioitus — ei mitään rooleja tai kulisseja.
Vaikka julkista romanssia ei ole vielä näkynyt, moni toivoo, että Topin elämään saapuu vielä “se oikea”.
Topi korostaa usein, kuinka tärkeää on arvostaa arjen pieniä asioita — rutiineja, kävelylenkkejä, kirjoittamista. Hänen mielestään yhteiskunta tekee onnesta liian monimutkaista, ja neurotyypilliset odotukset voivat peittää elämän yksinkertaisen kauneuden.
Hän ei halua tulla nähdyksi “guruna” tai “julkkuena”, vaan ihmisenä, joka näkee maailman eri tavalla — ja on siitä ylpeä.
Haastatteluissaan hän muistuttaa meitä: on ok olla outo, hidas, oma itsensä — ja löytää taikaa tavallisuudesta.
Topi Borg on ollut keskeinen hahmo siinä, miten autismia kuvataan suomalaisessa mediassa. Hän on osa sukupolvea, joka ei mahdu laatikkoon — eikä haluakaan mahtua. Televisioesiintymisillään, kirjallaan ja puheenvuoroillaan hän on avannut ovia monimuotoisemmalle ja aidommalle keskustelulle neurodiversiteetistä.