Mitä Paulus Arajuuri tekee nyt jalkapallouransa jälkeen?

Paulus Arajuuri vietti vuosia tavoitellen yhtä suurta unelmaa: pelaamista Suomen maajoukkueessa suuressa jalkapalloturnauksessa. Unelma toteutui lopulta, kun Huuhkajat selviytyi EM-kisoihin 2020 ensimmäistä kertaa Suomen miesten jalkapallohistoriassa. Pitkä toppari rakensi myös pitkän uran Ruotsissa, Puolassa, Tanskassa ja Kyproksella. Hän lopetti ammattilaispelaamisen vuonna 2023, mutta hänen julkinen elämänsä ei päättynyt siihen. Nykyään Arajuuri työskentelee jalkapallon, television ja puheprojektien parissa.

Pikatiedot

Tieto	Yksityiskohdat
Koko nimi	Paulus Verneri Arajuuri
Syntynyt	15. kesäkuuta 1988, Helsinki, Suomi
Ikä	38
Kansalaisuus	Suomalainen
Pelipaikka	Toppari
Vanhemmat	Sirja ja Uula Arajuuri
Sisarukset	Niila Arajuuri ja Adeliina Arajuuri
Puoliso	Meri Timgren
Suomen maajoukkue	58 ottelua, 3 maalia
Merkittävät seurat	Kalmar FF, Lech Poznań, Brøndby IF, Pafos FC, Anorthosis, HJK ja HIFK
Pelaajaura päättyi	2023

Hän kasvoi urheilullisessa ja luovassa perheessä

Paulus Arajuuri syntyi 15. kesäkuuta 1988 Helsingissä, Suomessa. Hänen vanhempansa ovat Sirja Arajuuri ja Uula Arajuuri, ja hän kasvoi kahden sisaruksen kanssa: isoveli Niila Arajuuri ja pikkusisko Adeliina Arajuuri.

Perhe asui myöhemmin Halkiassa, Pornaisissa, missä Paulus vietti tärkeän osan lapsuudestaan. Siellä jalkapallosta tuli osa hänen jokapäiväistä elämäänsä.

Hän pelasi usein pienellä hiekkakentällä kodin lähellä. Hän kokeili eri pelipaikkoja. Joskus hän pelasi hyökkääjänä, ja toisessa joukkueessa hän saattoi olla jopa maalivahti.

Jalkapallo ei ollut hänen ainoa urheilulajinsa. Paulus oli aktiivinen lapsi, joka nautti erilaisten asioiden kokeilemisesta. Lumilautailusta tuli jonkin aikaa yksi hänen suurimmista kiinnostuksenkohteistaan. Kun hän oli noin 12-vuotias, hän suhtautui siihen niin vakavasti, että onnistui jopa hankkimaan itselleen sponsorin.

Myöhemmin perhe muutti Nummelaan. Pauluksen kasvaessa jalkapallosta tuli vähitellen tärkeämpää kuin hänen muista urheilulajeistaan.

Vanhemmat kannustivat kaikkia lapsia valitsemaan omat polkunsa

Hänen vanhempansa kannustivat kaikkia kolmea lasta löytämään jotain, josta he todella nauttivat. Vuonna 2026 antamassaan haastattelussa Sirja kertoi, että hän ja Uula halusivat lastensa seuraavan kiinnostuksenkohteitaan ja tekevän töitä niiden asioiden eteen, joita he rakastivat.

Tämä vapaus vei kolme sisarusta eri suuntiin. Niilasta tuli laulaja ja lauluntekijä, kun taas Adeliinasta tuli näyttelijä. Paulus valitsi jalkapallon ja rakensi lopulta ammattilaisuran, joka vei hänet ympäri Eurooppaa.

Musiikki oli myös suuri osa heidän lapsuudenkotiaan. Vuonna 2022 Rumban haastattelussa Paulus ja Niila kertoivat, että heidän isänsä rakasti musiikkia, soitti rumpuja ja kirjoitti lauluja huvikseen. Musiikki soi usein kotona.

Arajuuri päätti suhtautua jalkapalloon vakavasti

Arajuuri ei vain odottanut, että suuri jalkapalloseura löytäisi hänet. Noin 16-vuotiaana hän päätti haluavansa paremman joukkueen ja alkoi itse ottaa yhteyttä.

Hän soitti valmentaja Boris Wistuba-Marinolle ja pyysi mahdollisuutta. Nuori pelaaja kutsuttiin näyttämään, mihin hän pystyi ottelussa. Ylen mukaan hän teki riittävän vahvan vaikutuksen, ja myöhemmin heistä tuli läheisiä.

Valmentaja ja Arajuuri matkustivat sen jälkeen noin kuuden viikon ajan Argentiinassa ja Chilessä tutustumassa eteläamerikkalaiseen jalkapallokulttuuriin.

Yksi suurimmista kokemuksista koettiin La Bomboneralla, Boca Juniorsin kuuluisalla kotistadionilla. Jalkapallon ympärillä vallinnut intohimo teki teini-ikäiseen syvän vaikutuksen.

Matkan jälkeen Arajuuri oli varma siitä, mitä hän halusi.

Hän halusi tulla ammattilaisjalkapalloilijaksi.

Hänen ensimmäiset vuotensa jalkapallossa

Arajuuri eteni hitaasti suomalaisessa jalkapallossa ennen kuin hänestä tuli ulkomailla täysipäiväinen pelaaja.

Hän debytoi Veikkausliigassa FC Hongan paidassa vuonna 2006. Hän pelasi myös HJK reservijoukkueessa ennen siirtymistään IFK Mariehamniin.

Hän sai säännöllisesti peliaikaa ja osoitti pystyvänsä pelaamaan aikuisten jalkapalloa. Hänen esityksensä herättivät pian kiinnostusta Suomen ulkopuolella.

Vuonna 2010 Arajuuri siirtyi Ruotsiin Kalmar FF:ään. Se oli pitkän ulkomailla vietetyn ajanjakson alku.

Ruotsi teki hänestä vakiintuneen ammattilaisen

Arajuuri vietti useita kausia Kalmarissa Ruotsin pääsarjassa. Kun puolalaisseura Lech Poznań ilmoitti hänen sopimuksestaan elokuussa 2013, hän oli pelannut Kalmarissa 56 liigaottelua ja tehnyt kolme maalia. Hänen Lech-sopimuksensa alkoi virallisesti tammikuussa 2014.

Siirto Puolaan oli yksi hänen seurajoukkueuransa suurimmista askelista.

Hän liittyi suurempaan seuraan, pelasi intohimoisten kannattajien edessä ja alkoi taistella pokaaleista.

Pian hänellä oli jotain merkittävää juhlistettavaa.

Puolan mestaruuden voittamisesta tuli uran kohokohta

Arajuuri auttoi Lech Poznańia voittamaan Puolan mestaruuden kaudella 2014–15. Hän oli tärkeä osa puolustusta, ja Lech kuvaili häntä myöhemmin yhden kyseisen kauden liigan parhaan puolustuslinjan johtajaksi.

Arajuuri kertoi myöhemmin seuralle, kuinka paljon mestaruus merkitsi hänelle.

Mestaruus oli suurin saavutukseni.

Hän vietti Lechissä kolme vuotta ennen kuin päätti jatkaa uraansa Tanskassa.

Brøndby ja Kypros pitivät hänen ulkomailla jatkuneen uransa käynnissä

Vuoden 2017 alussa Arajuuri siirtyi Brøndby IF:ään. Tanskalaisseura oli toinen tärkeä etappi hänen urallaan. Hän pelasi säännöllisesti ja kuului Brøndbyn joukkueeseen, joka ylsi Tanskan cupin finaaliin toukokuussa 2018.

Tanskan jälkeen hänen uransa jatkui Kyproksella. Hän pelasi ensin Pafos FC ja myöhemmin Anorthosis Famagustassa.

Tässä vaiheessa Arajuuri oli pelannut yli vuosikymmenen Suomen ulkopuolella. Vaikka hänen seurajoukkueuransa oli vienyt hänet ympäri Eurooppaa, hänen tärkein jalkapallotarinansa kehittyi Suomen maajoukkueessa.

Hänestä tuli yksi Huuhkajien luottopuolustajista

Arajuuri pelasi ensimmäisen ottelunsa Suomen miesten maajoukkueessa vuonna 2010. Kesti aikaa ennen kuin hänestä tuli vakituinen avauskokoonpanon pelaaja, mutta myöhemmin hän kasvoi tärkeäksi osaksi Suomen puolustusta.

Hänen yhteistyönsä topparipari Joona Toivion kanssa muodostui erityisen tärkeäksi.

Vuonna 2019 Ylen haastattelussa molemmat pelaajat kertoivat tuntevansa toistensa pelin niin hyvin, että he ymmärsivät joskus ilman sanoja, mitä toinen pelaaja aikoi tehdä.

Tuo luottamus osoittautui arvokkaaksi, kun Suomi alkoi tavoitella jotain, mitä maa ei ollut koskaan aiemmin saavuttanut.

Paikkaa miesten suuressa jalkapalloturnauksessa.

Yksi ilta Helsingissä muutti suomalaisen jalkapallon historian

EM-karsinnat 2020 muodostuivat Arajuurin maajoukkueuran tärkeimmäksi ajanjaksoksi.

Kaikki ei ollut täysin helppoa.

Lokakuussa 2019 hän loukkasi polvensa Suomen hävitessä Bosnia ja Hertsegovinalle 4–1. Sen jälkeen hän joutui jättämään väliin seuraavan karsintaottelun Armeniaa vastaan.

Arajuuri kertoi Ylelle, että pääsy suureen turnaukseen Suomen kanssa oli ollut yksi hänen suurimmista unelmistaan. Hän työskenteli palatakseen ennen karsintojen viimeisiä otteluita.

Sitten koitti 15. marraskuuta 2019.

Suomi kohtasi Liechtensteinin Helsingissä. Voitto veisi maan EM-kisoihin.

Suomi voitti 3–0.

Ensimmäistä kertaa Suomen miesten jalkapallomaajoukkue oli selviytynyt suureen turnaukseen.

Hetki oli Arajuurille tunteikas.

Loppuvihellyksen jälkeen hän kaatui maahan ja itki pelaajien ja kannattajien juhliessa hänen ympärillään.

Vuosien odotus oli ohi.

EM-kisat 2020 antoivat Arajuurille turnauksen, josta hän oli unelmoinut

Euroopan-mestaruuskilpailut oli tarkoitus pelata vuonna 2020, mutta COVID-19-pandemia siirsi turnauksen kesälle 2021.

Arajuuri kuului Suomen historialliseen joukkueeseen.

Turnaus alkoi unohtumattomalla ottelulla Tanskaa vastaan Kööpenhaminassa. Suomi voitti 1–0 ja saavutti ensimmäisen voittonsa miesten suuressa jalkapalloturnauksessa.

Arajuuri käytti myös kapteeninnauhaa Venäjää vastaan, kun vakituinen kapteeni Tim Sparv ei ollut avauskokoonpanossa.

Myöhemmin vuonna 2021 Arajuuri päätti maajoukkueuransa.

Hän pelasi 58 A-maaottelua ja teki kolme maalia Suomen Palloliiton ja HIFK tietojen mukaan.

Hän jätti Huuhkajat joukkueen jäsenenä, joka oli vihdoin vienyt Suomen Euroopan-mestaruuskilpailuihin.

Vuosien ulkomailla pelaamisen jälkeen hän palasi Helsinkiin

Kesällä 2022 Arajuuri palasi suomalaiseen seurajalkapalloon. Hän allekirjoitti sopimuksen HJK kanssa heinäkuussa lähdettyään Kyproksen Anorthosisista. HJK kertoi, että Arajuurella oli tarjouksia myös ulkomailta, mutta hän päätti palata Helsinkiin.

Hänen aikansa HJK jäi lyhyeksi.

Helmikuussa 2023 hän siirtyi HIFK.

Siirtoon liittyi mielenkiintoinen perheyhteys. Arajuurin isoisä Yrjö Arajuuri oli pelannut vuosikymmeniä aiemmin HIFK maalivahtina.

Paulus liittyi nuoreen HIFK-joukkueeseen ja kertoi olevansa innostunut jakamaan kokemustaan nuorempien pelaajien kanssa.

Mutta hänen kehonsa alkoi tehdä ammattilaisjalkapallosta vaikeampaa.

Kivut auttoivat häntä päättämään, että oli aika lopettaa pelaaminen

28. syyskuuta 2023 Arajuuri ilmoitti lopettavansa kauden päätteeksi.

Hän oli tuolloin 35-vuotias.

Arajuuri kertoi, että pelaaminen ja harjoittelu olivat alkaneet aiheuttaa liikaa kipua. Hän rakasti edelleen jalkapalloa, mutta halusi myös kehonsa toimivan hyvin tavallisessa elämässä uransa jälkeen.

Hänen viimeinen ammattilaisottelunsa pelattiin 7. lokakuuta 2023, kun HIFK kohtasi SJK Akatemian.

Päätös päätti ammattilaisuran, joka oli vienyt hänet Suomesta Ruotsiin, Puolaan, Tanskaan ja Kyprokselle.

Samalla päättyi yhden Suomen historiallisen EM-joukkueen puolustajan pelaajaura.

Televisio toi täysin erilaisen haasteen

Lopettamisen jälkeen Arajuuri tuli näkyvämmäksi jalkapallon ulkopuolella. Vuonna 2024 hän osallistui Amazing Race Suomeen yhdessä sisarensa Adeliina Arajuuren kanssa.

Sisarukset matkustivat ja suorittivat haasteita yhdessä. Se antoi katsojille mahdollisuuden nähdä heidän suhteensa jalkapallon ulkopuolella.

Toinen televisiohaaste seurasi vuotta myöhemmin. Vuonna 2025 Arajuuri osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan.

Hänen tanssiparinsa oli Liisa Setälä. Tanssiminen oli hyvin erilaista kuin puolustaminen jalkapallokentällä. Ennen kilpailua Arajuuri myönsi, että uusi haaste tuntui jännittävältä mutta myös pelottavalta.

Viikko viikolta hän kehittyi.

Arajuuri ja Setälä etenivät lopulta finaaliin 23. marraskuuta 2025.

He sijoittuivat kolmen parhaan joukkoon, kun taas Johannes Holopainen ja Katri Riihilahti voittivat kauden.

Hänen suhteensa Johanna Puhakkaan ja Meri Timgreniin

Arajuuri on yleensä pitänyt suuren osan yksityiselämästään erillään jalkapallosta, mutta jotkin hänen suhteistaan ovat olleet julkisia.

Joulukuussa 2020 näyttelijä Johanna Puhakka vahvisti, että hän ja Arajuuri seurustelivat.

Puhakka tunnettiin televisiosarjoista, kuten Salatut elämät ja Rantabaari. Hän vietti aikaa Arajuurin kanssa Kyproksella, kun tämä pelasi siellä.

EM-kisojen aikana kesällä 2021 Puhakka matkusti myös tukemaan Arajuuria ja Suomea.

Heidän suhteensa päättyi vuoden 2022 alun tienoilla.

Tammikuussa 2022 molemmat kertoivat asiasta julkisesti. Puhakka kirjoitti, että he olivat tehneet vaikean päätöksen, mutta aikoivat jatkaa ystävinä.

Arajuuri löysi myöhemmin uuden suhteen. Elokuussa 2025 Anna-lehti nimesi Meri Timgrenin Arajuurin kumppaniksi haastatellessaan häntä tulevasta Tanssii tähtien kanssa -kaudesta.

Arajuuri kertoi kumppaninsa odottavan innolla hänen esityksiään.

Hän odottaa hienoja esityksiä.

Jalkapallo on edelleen suuri osa hänen elämäänsä vuonna 2026

Arajuuri ei ehkä enää pelaa ammattilaisena, mutta hän ei ole jättänyt jalkapalloa taakseen. Huhtikuussa 2026 Yle ilmoitti, että hän työskentelisi asiantuntijana vuoden 2026 jalkapallon MM-kisojen yhteydessä.

Hänestä tuli myös osa Ylen uutta jalkapalloaiheista videopodcastia Koppi, yhdessä Erkka V. Lehtolan, Matti Härkösen, Jussi Vainikan ja Samu Saatsin kanssa.

MM-kisojen aikana Arajuuri esiintyi säännöllisesti Ylen jalkapallolähetyksissä ja keskusteli turnauksen otteluista, pelaajista ja tärkeimmistä puheenaiheista.

Se oli luonnollinen uusi rooli ihmiselle, joka oli viettänyt niin monta vuotta kansainvälisellä tasolla pelaten.

Nyt hän saattoi selittää peliä katsojille sen sijaan, että olisi itse pelannut sitä.